Argumentit loppuvat sote-uudistuksen kannattajilta

Viime päivinä on käyty taistelua siitä ovatko tutkimustulokset totta vai ei siinä, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman paras.

Keskustelu käynnistyi tiedelehti Lancetin julkaisemista tutkimustuloksista 200 maan sairauksien ilmaantuvuudesta, esiintyvyydestä, tappavuudesta, riskitekijöistä ja sairauden vuoksi menetetystä terveydestä. Viime vuosina tuloksia on julkaistu myös terveydenhuollon rahoituksesta, laadusta ja saatavuudesta. Tutkijaverkoston jäsenenä on HUS: in Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja.

Näitten tulosten perusteella missään muussa maassa ei ole päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla kuin Suomessa. Näin on tuloksia kommentoinut esim. HUS :in toimitusjohtaja Aki Lindén.

Näitä tuloksia on uudistusta haluavien ollut vaikea niellä. Uudistuksella halutaan purkaa kaikki se hyvä mikä meillä toimii terveydenhuoltojärjestelmässämme, kun voisimme kehittää paremmaksi sitä missä nyt olisi parannettavaa.

HUS on antanut epäilijöille selventävän ja tarkan vastauksen tutkimustuloksiin(kts.lähteet). Ensimmäinen epäilijöistä oli Hesarin toimittaja Ann-Mari Huhtanen. Hän epäili, että laatua ja saatavuutta oli arvioitu vain kuolleisuuden perusteella. Toimittaja oli ilmeisesti jaksanut perehtyä vain Lancetin kesäkuun numerossa julkaistuun tulokseen( kts.lähteet), jossa painopiste oli kuolleisuusmittareissa. Toinen toukokuussa julkaistu tutkimus(kts.lähteet) oli ilmeisesti jäänyt lukematta. Lukekaa hyvät ihmiset, jos otatte kantaa asioihin.

Saman julkaisun on todennäköisesti jättänyt lukematta myös Toni Ahva (sin), joka mielipidekirjoituksessaan (TS 6.7.) kritisoi myös noita tutkimustuloksia ja nykyistä järjestelmää ja puolustaa soteuudistuksen tarvetta voimakkaasti mutta kovin heikoin perustein. Helsingin Sinisten puheenjohtaja väittää, etteivät kaikki saa tarvittavaa hoitoa tällä hetkellä pitkien välimatkojen, korkeiden kustannusten tai jonojen vuoksi. Nuo väitteet kaipaisivat perusteluja.

Totta on se, että maaseudulla ei palveluja ole saatavilla samalla tavalla kuin suurissa asutuskeskuksissa. Lähipalveluajatus ei toimi. Tämä johtuu myös esim. päivystysasetuksen muutoksista ja toimintojen keskittämisestä sairaanhoitopiireissä. Sote-uudistus ei tätä poista, ehkäpä tapahtuu päinvastoin.

Miten korkeat kustannukset vaikuttavat siihen, että joku ei saisi tällä hetkellä hänen tarvitsemaansa hoitoa? Tämä väite tuntuu oudolta.

Tällä hetkellä ongelma nopeaan hoitoon pääsyyn jossakin osin maata on tosiasia, jonottaminen on todellisuutta mutta ei kaikkialla maassa. Eroja löytyy suurien kaupunkien omien terveyskeskustenkin kesken. Tähän asiaan tarvitaan muutosta. Ongelma on perusterveydenhoidon ns. kiireettömässä hoidossa. Pitäisikö meidän kiristää Käypä hoidon mukaisia vaatimuksia hoitoon pääsyn arviointiin ja itse hoitoon pääsyyn. Siihen ei kuitenkaan tarvita historiallisen suurta sotemaku-uudistusta jonka hintalappua ei kukaan tiedä. Eivät edes sen puolustajat.

Toni Ahva toteaa kirjoituksessaan valinnanvapauden tarkoittavan sitä, että rikkaiden etuoikeudesta tulee kaikkien perusoikeus. Miten, millä tavalla ja millä hinnalla? Yhdenvertaisuus ei tule toteutumaan valinnanvapaudessa. Pienissä kunnissa tuskin tuottajia tulee olemaan monia, joista valita. Valinnanvapaus saattaa lyhentää jonoja suurissa asutuskeskuksissa, jos osaat valita oman sotekeskuksesi oikein. Ainoastaan puolen vuoden välein voit vaihtaa omaa palvelujesi tuottajaa. Et siis joka kerralla, jos et heti saa aikaa lääkärille. Näin tuolla toreilla ja turuilla monet ihmiset luulevat.

Halutessaan asiakas voisi tulevaisuudessa siis valita oman sotekeskuksensa. Se voi olla nykyinen oma julkinen terveyskeskus edelleen tai sitten asiakas valitsee yksityisen sotekeskuksen. Asiakas maksaisi molemmista saman hinnan. Hallitus on vakuuttanut, etteivät asiakasmaksut nouse. Siitä mitä tuleva hallitus tekee, ei tämä hallitus päätä. Monet kunnat ovat jo nyt nostaneet maksujaan asiakasmaksuasetuksen tämän hetken enimmäistasolle. Mikä tulee olemaan se hinta, joka maksetaan uudistuksen jälkeen? Käykö niin, että asiakas, joka tällä hetkellä maksaa yksityislääkärillä käynnistään selkeästi kalliimman hinnan kuin terveyskeskuksessa, saakin palvelunsa halvemmalla kuin nykyään, toisin kuin nykyiset terveyskeskuksen käyttäjät. Köyhäkö siis tästä hyötyy?

Ahva esittää kirjoituksessaan myös ettei ”isänmaa tarvitse vastustamista pelkästä vastustamisen ilosta eikä tekopyhää puoluepolitikointia.” Itse kysyn, miksi isänmaamme tarvitsee näin suurta reformia, joka ei ole missään muualla maailmassakaan onnistunut ja jonka kustannuksia kukaan ei ole pystynyt laskemaan. Miksi me tarvitsemme uudistuksen, jolla romutetaan pääosin hyvin toimineet perustuslain takaamat julkiset sotepalvelut? Olemme siirtämässä varsin kyseenalaisella tavalla julkista rahoitusta yksityisille yritysmonopoleille, joista osa on suuria kansainvälisiä suuryrityksiä. Luonnollisesti niiden tehtävänä on voiton maksimointi.

Alma Median kesäkuun kyselyn mukaan vain 18 % kansalaisista kannattaa maakunta- ja sote-uudistusta. Kokoomuksen taannoin pidetyssä puoluekokouksessa puoluekokousväestä vain joka viides kannatti uudistusta. Omat joukotkin siis rakoilevat. Hallitus on siis ajamassa uudistusta myös vastoin kansan enemmistön tahtoa.

Hallituksen hokema on, että uudistus on saatava maaliin. Tätä peliä ei haluta hävitä. Kysymyksessä on vain yksinkertaisesti kahden hallituspuolueen, siis kokoomuksen ja keskustan välisestä taistelusta vallasta. Kyse on nimenomaan puoluepolitikoinnista hallituksen taholta. Uudistuksen toteuttamisen keskinäisistä ehdoistaan molemmat pitävät kiinni kynsin hampain. Keskusta haluaa itselleen tärkeää valtaa maakunnissa maakunta-uudistuksen avulla ja kokoomus pitää kiinni sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.  Sinisillä, kolmantena hallituspuolueena, on tuskin paljonkaan päätösvaltaa asiassa. Muut vievät, he vikisevät. Se on hallituspaikkojen hinta.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka pitkään tätä peliä pelataan. Syntyykö se maali nytkään? Voittaako kukaan, ja, jos voittaa niin kuka? Vahva epäilykseni on, ettei voittaja ainakaan ole tavallinen kansalainen. Turhan mahtipontista ja epärealistista on myös väittää tämän uudistuksen olevan isänmaan etu.

Pääministeri Sipilä on jo ilmoittanut, että maakuntavaalit siirtyvät joka tapauksessa suunnitellusta ajankohdasta vuodella eteenpäin ja jopa eduskuntavaalit käytäisiin sitä ennen.  Tämän hallituksen toimesta pitäisi siis hosumalla saada lait hyväksyttyä tämän eduskunnan aikana. Seuraukset siitä kantaa kuitenkin tuleva eduskunta ja uusi hallitus jotka saattavat olla hyvinkin erilaisia kokoonpanoltaan kuin tällä hetkellä. Siitä päättää sitten aikanaan kansa. Vai olisiko sittenkin nyt viisainta puhaltaa peli poikki?

 

Pirjo Lampi

 

Lähteet:

http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/HUS-seisoo-sanojensa-takan…

https://www.thelancet.com/pdfs/journals/lancet/PIIS0140-6736%2818%293069…

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2818%293…

PirjoLampi
Perussuomalaiset Turku
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen turkulainen varavaltuutettu. Koulutukseltani olen erikoislaboratoriohoitaja / sytologi-assistentti. Pitkän työurani tein Tyksissä.
Luottamustehtäviäni ovat mm.VSSHP:n hallituksen, Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä varhaiskasvatus- ja perusopetusjaoston jäsenyys. Olen myös Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin hallituksen jäsen ja Turun Perussuomalaisten hallituksen jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu