Pirjo Lampi

Pihlajalinna paljasti totuuden valinnanvapaudesta

Viime päivien uutinen sotesta on Pihlajalinnan luopuminen Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta noin kaksi kuukautta ennen aikojaan. Kokeilu ei ollutkaan taloudellisesti kannattavaa. STM:n tuki todettiin riittämättömäksi. Pihlajalinnan mukaan tappiot ovat merkittävät.

Pihlajalinnalle maksettiin ns. kapitaatiokorvausta joka muuttuu henkilön iän ja asuinpaikan mukaan riippumatta siitä, kuinka monta kertaa potilas käy vastaanotolla. Jyväskylän määrittämä korvaus, mikä yksittäisestä asiakkaasta maksettiin, oli liian pieni palvelupaketin laatuun nähden. Näin toteaa Pihlajalinnan aluejohtaja Sanna Poikonen.

Kapitaatiokorvauksen suuruuden lisäksi olennaisin tekijä on myös se asiakaspohja, jolle yhtiö palveluja tuottaa. Nyt tässä kokeilussa kävikin Pihlajalinnan mukaan niin huonosti, että asiakkaiksi valikoituivat henkilöt, jotka käyttivät runsaasti palveluita. Selitettiin, että terveyskeskuksen asiakkaiksi jäivät "hiljaiset asiakkaat" jotka eivät palveluita tarvinneet mutta kaupunki sai niistä kapitaatiokorvauksen.

No voi sentään. Nämä paljon palveluja tarvitsevat ovat juuri se joukko, joka julkisella puolella niitä kustannuksia tällä hetkellä nostaa. Nyt sen siis huomasi yksityinen palveluntuottajakin.

Toisin sanoen tämä varmisti myös sen tosiasian, että ainakaan kokeilussa käytetyllä korvauksella yksityissektoria ei tule kiinnostamaan valinnanvapauden mahdollisuuden tarjoaminen yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille suurten asutuskeskusten ulkopuolella. Julkisen sektorin toimivuuden jatkuvuus on varmistettava myös syrjäseuduilla.

Yritysmonopoleja kiinnostavat helpot ja nopeasti hoidettavat potilaat. Vain siten ne pystyvät tekemään bisnestä valtion rahoituksen avulla. Valinnan sotekeskuksesta tekee lain mukaan kuitenkin asiakas, ei palveluntuottaja.

On yhä varmempaa se, että valinnanvapaus tulee erittäin kalliiksi, jos yksityiset yritysmonopolit voivat vaikuttaa siihen millä hinnalla ne palveluja tarjoavat julkisella rahoituksella.

Mielenkiintoiseksi Pihlajalinnan päätöksestä vetäytyä kokeilun jatkamisesta on myös se, että se antoi kesäkuussa tulosvaroituksen. Pörssiyhtiön liikevoitto tulee jäämään vuoden 2017 tasosta.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on tarjottava riittävät sotepalvelut.

Suurin historiallinen muutos tähän mennessä on ollut 70-luvulla luotu terveyskeskusjärjestelmämme, joka mahdollisti tosiasiassa sotepalvelujen saannin kaikille kansalaisille yhdenvertaisesti.

Meillä on vahva ja hyvä kivijalka, jota ei pidä murentaa. Siellä ja siinä missä perusterveydenhoitomme ei toimi riittävän hyvin parannuksia pitää tehdä. Ratkaisu siihen ei ole nyt suunnitellun kaltainen jättireformi.

Pirjo Lampi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän NiemiMatti kuva
Matti Niemi

Mutta vain Jyväskylässä Pihlajalinna on irtisanoutunut. Ei muualla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tampereella Pihlajalinna vaihtuu kilpailutuksen perusteella Mehiläiseen.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Uutisten mukaan Jyväskylän kapitaatiohinnoittelu perustui terveyskeskuksen kuluihin. Julkinen terveydenhoito on siis ainakin siellä niin edullista, että yksityiselle ei jäänyt hilloa omistajille jaettavaksi. Yrityksen tappio kertoo, että se ei pystynyt edes samaan kustannustasoon kuin terveyskeskus. Pakkoyksityistäminen tulisi todella kalliiksi.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Karu tosiasia on, ettei yksityinen puoli noin 10 % voittoineen ja 5 % markkinointikuluineen pysty mitenkään kilpailemaan julkisen kanssa (http://ahkalevisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...) ellei sitä aseteta samalle viivalle julkisen puolen etuja riisumalla tai jättämällä niitä käyttämättä.

Maakuntauudistuksella hallitus rajaisi julkisen puolen mahdollisuuksia hyödyntää valtakunnallisia mittakaava-, integraatio- ja synergiaetuja, jolloin ne jäisivät pelkästään yksityisille terveysketjuille. Toisaalta poliitikkoja istutettaisiin julkiseen terveydenhuoltoon, vaikka samaa tehottomuusgeneraattoria ei kukaan ole yksityisille ehdottanut.

Aivan oma lukunsa olisi julkisen terveydenhuollon mahdollisuus hyödyntää minimaalisin kustannuksin olemassa olevaa verotusjärjestelmää kapitaatiokorvausten ja laskutusbyrokratian ylivertaisina vaihtoehtoina (https://demokraatti.fi/mielipide-pelkistetty-sote-...). Miljardeja valuisi hukkaan eikä sitä liike-elämän vilkastuminen (=tarpeettomia lisäkuluja)mitenkään kompensoisi.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

"Maakuntauudistuksella hallitus rajaisi julkisen puolen mahdollisuuksia hyödyntää valtakunnallisia mittakaava-, integraatio- ja synergiaetuja, jolloin ne jäisivät pelkästään yksityisille terveysketjuille."

Ja rusinat pullasta yksityisille, niiltä alueilta ja palveluilta missä ne suostuisivat toimimaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kysehän ei ollut siitä että julkinen olisi edullisempi vaan siitä että Pihlajalinnalle osui liian kapea väestöpohja riskien tasaamiseksi.

Perusterveydenhuollossa julkinen ei todennäköisesti ikinä ole halvempi vaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla rutkasti kalliimpi. Vantaalla julkinen maksaa yli 100% yksityistä enemmän. Siinä ei paljon alla mainittu 10% tuotto paina.

Joka tapauksessa Pihlajalinnan keissi on opettavainen. Mikään tuskin estää vastaavaa tapahtumasta soteuudistuksessakaan jos yhtiöllä on mahdollisuus vetäytyä haluamiltaan alueilta.

Käyttäjän PirjoLampi kuva
Pirjo Lampi

Monista eri sotepalveluista on keskinäisiä hintavertailuja tehty ja julkinen ei suinkaan ole aina kalliimpikaan vaihtoehto kuten usein halutaan osoittaa. Vertailusta tekee aina hankalan sen että usein laskentatavat ovat olleet erilaiset ja myös se ettei laadun yhdenvertaisuutta näissä arvioissa ole mukana. Se, että julkinen olisi aina kalliimpaa on pelkkää harhaa.
Kuten tämä Pihlajalinnan tapaus osoitti potilaat ovat kovin erilaisia.Julkisen sektorin on hoidettava kaikki potilaansa maksoi se mitä tahansa.Juuri tuo paljon palveluja tarvitsevien joukko on kustannuksia nostava. Valinnanvapauden idea kuitenkin on se, että potilas valitsee sotekeskuksensa, eikä toisinpäin kuten totesin.
Julkinen rahoitus on ongelmallinen nykyisessä lakiesityksessä.On täysin selvää, että laskennallinen korvaus potilaasta ei voi olla yksityissektorille korkeampi kuin julkiselle.Yksityinen sotekeskus ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan määrätynlaisia potilaita.Yksityisen yhtiön voiton maksimointiin ei pidä käyttää julkista rahoitusta.
Pitää myös muistaa, että julkisen sektorin on pidettävä huolta kyvystään toimia nopeasti akuuteissa tilanteissa kuten esim. suuronnettomuuksissa ja erilaisissa hätätilanteissa ja tietysti päivystyksestä,joka sitten onkin jo erikoissairaanhoidon aluetta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

Kustannusvertailu tehdään ihan asianmukaisesti käyntiä kohden. Siinä ei ole merkitystä kuinka hankalasti hoidettava potilas on, kun 20 minuutin perusterveydenhuollon lääkärikäyntiä verrataan toiseen. Vantaalla yksityisen ketjun hinnat ovat edullisimmillaan 40€, Kimalaisella noin 60€ ja julkisella 115€.

Päivystys ei kuulu hintaan, se on asia erikseen.

Julkinen ei aina ole kalliimpi, mutta perusterveydenhuollon lääkärikäynnissä se taitaa olla aina rutkasti kalliimpi.

Käyttäjän PirjoLampi kuva
Pirjo Lampi Vastaus kommenttiin #7

Siis sinä puhut nyt aivan eri asiasta. Puhut siitä hinnasta jonka asiakas maksaa. Todellinen kustannus kun meille tuotetaan terveyspalveluita on jotain aivan muuta. Nyt tässä uudistuksessa on kysymys palvelujen tuottamisen kustannuksista ja niiden hillinnästä.
Mikäli uudistus toteutuu,asiakasmaksut, siis ne maksut jotka potilas maksaa, tulevat olemaan kaikissa sotekeskuksissa samat. Tuottaja voi siis olla joko julkinen tai yksityinen.Takuuvarmaa on, että asiakasmaksulain uudistamisen myötä myös maksut nousevat.
Koska perustuslain mukaisesti meille taataan riittävät julkiset sotepalvelut, mitä tuo sana riittävä sitten tarkoittaa tai tulee tarkoittamaan, se rahoitetaan julkisista varoista. Siis me jokainen veronmaksaja maksamme kulut.

Yksityisten suurten kansainvälisten yritysmonopolien voitot valuvat veroparatiiseihin ja meidän pitäisi vielä tämän uudistuksen myötä rahoittaa heidän toimintaansa yhteisistä verorahoistamme.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #8

Puhuin kokonaiskustannuksista, en siitä mitä palvelu asiakkaalle maksaa. Vantaalla julkinen terveyskeskuslääkärin max 20 minuutin käynti kustantaa 115€. Halvimmillaan saman saa yksityisellä 42€ kokonaiskustannuksella.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Kertoo kokeilu tietysti muutakin, kuin tässä esitetyt kustannukset. Kokeilu kertoo myös sen, että nämä potilaat, jotka hakeutuvat esim. Pihlajalinnan palvelujen käyttäjäksi ovat tyytymättömiä julkisen puolen palveluihin. Jos julkinen puoli Jyväskylässä toimisi moitteettomasti, niin kukaan ei hakeutuisi näiden yksityisten palvelujen käyttäjiksi.

Nyt sitten ilmeisesti julkisen puolen käynnit ovat vähentyneet ja kuitenkin siellä on ollut sama määrä henkilökuntaa. Siis siellä on ollut vajaakäyttöä ja kustannukset ennallaan.

Toisaalta varmaan muiden kokeiluun osallistuneiden saama korvaus on hyvin kattanut kustannukset, kun Pihlajalinnalle on tullut tappiota.

Maksetun korvauksen määrä on minusta erikoisesti laskettu. Korvaus oli keskiarvo väestömäärän mukaan, mutta palvelun tuottajalle maksettin vain palvelua käyttäneistä. Tätä laskentatapaa voisi yksinkertaistaa hieman. Jos laskettaisiin Jyväskylän miesten parturipalveluihin mennyt raha vuodessa ja jaettaisiin se kaikkien jyväskyläläisten miesten lukumäärällä. Sitten kaupunki maksaisi parturille keskimääräisen vuosimaksun. Jotkut kävisivät parturissa kahden viikon välein ja kaljut ehkä kerran vuodessa. Voisiko tuo kannattaa parturille?

Käyttäjän PirjoLampi kuva
Pirjo Lampi

Hauska kuvitteellinen vertauksesi tuo parturissa käynti.
On tietysti selvää ettei näitten kokeilujen aikana voida henkilökuntaa vähentää koska kokeilua rahoitetaan valtion toimesta ja kokeilu on määräaikainen.
Tuo rahoituksen järjestäminen on minusta tässä uudistuksessa erittäin ongelmallinen.Jos valinnanvapaudella pyritään siihen että jonot lyhenevät ja sitä kautta nopeampi hoitoonpääsy säästäisi rahaa esim. erikoissairaanhoidosta tämä valtava makusotereformi tuntuu liioittelulta.
Olen myös miettinyt sitä onko kaikissa tapauksissa liioittelua vaatimus siitä, että jokaisen on päästävä hoitoon juuri samana päivänä. Ei kaikki hoidon tarve ole akuuttia.Omassa kaupungissani on muutamamassa tk:ssa otettu käyttöön ns.akuuttivastaanotto jossa paikan päällä sh arvioi onko lääkärinvastaanotto todella tarpeellista.Tavallinen räkätauti esim. ei muutu muutamassa päivässä yhtään miksikään eikä siihen useimmiten tarvita mitään lääkärinvastanottoa heti.Tiedän ihmisiä jotka tarvitsevat omasta mielestään joka ikisen pienen kivun takia lääkäriä ja heti.

Käyttäjän PirjoLampi kuva
Pirjo Lampi

Pekka Pylkkönen, voisitko esittää mistä nuo summat olet tempaissut?
Mitä niihin on laskettu mukaan ja mitä ei. Mistä voin ne tarkistaa?
Yksityisektorilla tällä hetkellä lääkärikäynti maksaa vastaanottoajan pituuden mukaan. Terveyskeskuskäynti on tietääkseni aina sama.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kaivan vielä sen alkuperäisen kunhan ehdin. Tämä oli siis vuodelta 2015 joten hinnat ovat varmasti nousseet.

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/274643-nai...

"Terveysaseman lääkärikäynti: Asiakas 16,1 e. Vantaa 100 e."

Terveyskeskuskäynti ei tietenkään ole aina sama paitsi asiakkaan maksaman osan kohdalla. Sisäisessä laskennassa kustannukset erotellaan tarkasti. Tuolla hinnalla pääsee mille tahansa yksityiselle, edullisimmille kaksi kertaa.

Käyttäjän PirjoLampi kuva
Pirjo Lampi

Kiitos tosta tietolähteestä.Jos Vantaalla pääsee yksityislääkärille ilmoittamallasi
hinnalla omassa kaupungissani on sitten kalliit hinnat.
Lisäksi täytyy huomioida, että mikäli yksityislääkäri määrää vaikkapa labra -tai kuvantamistutkimuksia joka ikisestä potilas maksaa oman hintansa. Se tulee kalliiksi vaikka rahat riittäisikin pelkkään lääkärinpalkkioon.Näin ei tapahdu julkisella.Kuten Pihlajalinna totesi nämä paljon palvelua käyttävät ovat juuri niitä joille tehdään paljon lisätutkimuksia pelkän lääkärikäynnin lisäksi.Tähän kokonaispakettiin ei myönnetty rahoitus riittänyt.
Niillä normaalisti yksityisektori helposti rahastaa potilasta vaikka kaikki määrätyt tutkimukset eivät olisikaan ehkä diagnoosin teossa kenties välttämättömiä. Potilas tuntee, että hänestä pidetään hyvää huolta kun tutkitaan paljon.
Minusta se on täysin ymmärrettävää että yksityinen yritys toimii näin koska sen täytyy tuottaa voittoa, tehdä bisnestä.
Ne joilla on rahaa, sitä käyttäköön.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Halvimmillaan. Mehiläinen maksaa sen noin 60-70€.

Hassua muuten että mehiläisellä pääsee erikoislääkärille edullisemmin kuin julkisella yksityislääkärille.

Julkinen toki hinnoittelee sisäisesti Labrat erikseen, mutta ne eivät näy asiakkaalle. Muistan lukeneeni että ainakin Huslab on sen verran tehokas että päihittää tutkimuksissa yksityiset. Magneettikuvauksissa yksityiset ovat taas huomattavasti edullisempia, mutta jotkut kilpailevat vanhemmalla laitekannalla jonka resoluutio tuskin yltää yliopistosairaalan magneettiin.

Ylihoidon mahdollisuus on selkeä ongelma yksityisessä, verovaroin toteutetussa hoidossa. Käypä hoito-suositukset eivät vaikuta samalla tavalla sitovan yksityisen käsiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset