Pirjo Lampi

Mitä uusi vammaispalvelulaki muuttaa?

Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaista on annettu 27.9 2018. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1. 2021. Suomessa tuli voimaan myös YK:n vammaissopimus 10.6.2016.  Olemme siis sitoutuneet noudattamaan myös kansainvälistä sopimusta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista. Näistä ei ole paljon kohistu julkisuudessa.

Tavoite tässäkin lakimuutoksessa on kustannussäästö. Aluksi se oli 61milj mutta lopulta summa on pienentynyt 15 miljoonaan euroon. Johtuneeko osittain siitä, että hallitus on päättänyt verotuksen invalidivähennyksestä luopumista, jolla säästetään noin 26 milj. euroa. Tämä käytetään vammaispalvelujen rahoittamiseen ja uudistamiseen. Siis vammaiset rahoittavat itse osan uudistuksista.

Jossain määrin uusi laki parantaa palvelua esim. valmennuksen ja tuen saantia. Kuljetuspalveluiden käyttöalue laajenisi työhön, opiskeluun ja muun lain nojalla järjestettävään osallisuutta edistävään toimintaan. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja vahvistetaan. Maksutonta varhaiskasvatusta saisivat yhdenvertaisesti kaikki sitä tarvitsevat vammaiset.

Subjektiivisten oikeuksien oikeusturvaa laki kuitenkin heikentää. Invalidiliitto edellyttäisi, että subjektiivisista oikeuksista tulee jatkossakin olla oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupakäytäntöä.

Ehkäpä eniten odotettu ja toivottu muutos lakiin oli asiakkaan oikeusturvan vahvistuminen kilpailutuksessa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kun asumispalveluita kilpailutetaan vammaiset ovat joutuneet siirtymään hankintapäätösten mukaan paikasta toiseen. Hinta on ratkaissut palvelun tuottajan. Tosin tässä kunnat ovat voineet toimia niin, että ketään ei ole pakotettu muuttamaan pois kodistaan vaan kunta on maksanut kustannusten hintaeron. Näin on toimittu Turussa. Entäpä sitten, jos tai kun maakunta vastaa palvelujen järjestämisestä?  Myös erityishuoltopiirit lakkautettaisiin.

YK:n vammaissopimuksessa määritelty esteettömyys on uusi ihmisoikeus. Siinä meillä on vielä paljon parannettavaa. Meillä on myös Kehas ohjelman mukainen tavoite siitä, ettei kukaan vammainen enää v.2010 jälkeen asuisi laitoksessa.  Maakunnilla olisi vammaispalveluihin määrärahoista riippumaton järjestämisvelvollisuus, mikäli maku-sote-uudistus toteutuu. Kuka palvelua vastaisuudessa tuottaa ja miten niitä tuotetaan, ei tälläkään sektorilla ole täysin selvää. Valinnanvapaudessa se tarkoittaisi asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin käyttämisen mahdollisuutta. Kolmannen sektorin ja järjestöjen rooli on tällä hetkellä huomattavan suuri palvelun tuottamisessa. Miten ne tulevat kilpailussa pärjäämään? Miten niitten toimintaa tulevaisuudessa rahoitetaan. Useat järjestöt tuottavat kunnille myös ns. ennaltaehkäisevää toimintaa esim. avustusten varassa. Pelko siitä, että kaikki nykyiset järjestöt eivät pysty jatkamaan tarpeellista ja arvokasta työtään on realismia.

Vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt pitää ottaa huomioon vammaisia koskevaan päätöksentekoon.

Itsenäinen elämä ja osallisuus yhteiskunnan toimintoihin kuuluvat kaikille yhdenvertaisesti, myös vammaisille.

 

Pirjo Lampi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Juhani Vehmaskangas

"Meillä on myös Kehas ohjelman mukainen tavoite siitä, ettei kukaan vammainen enää v.2010 jälkeen asuisi laitoksessa."

Onko otettu huomioon, että vammaisten joukossa (kuten vanhuksissakin) on varmasti sellaisiakin henkilöitä jotka nimenomaisesti haluavat asua laitoksessa?

Käyttäjän PirjoLampi kuva
Pirjo Lampi

Tarkoituksena on se, että jokainen vammainen kuten vanhuskin asuisi kodinomaisessa ympäristössä siis ns. palveluasumisen piirissä eikä heitä vain makuutettaisi ympärivuorokautisessa hoidossa jossakin laitoksessa. Siksi vammaisten palveluasumisyksikköjen rakentamista on lisätty mutta ei riittävästi. Lisäksi moni vammainen nuori joutuu asumaan kotonaan omien vanhempiensa hoidon avulla vaikka hän haluaisi itsenäistyä ja päästä asumaan yksin mutta kun siihen ei ole mahdollisuutta ilman tuki- ja palveluasumisyksikköjä.
Vammaisella henkilöllä on oikeus päättää häntä itseään koskevista asioista. Vammaisuutta on monenlaista ja avun tarpeet ovat hyvin erilaisia ja monimuotoisia.
Valitettavasti niin vammaiset kuin vanhuksemmekin eivät suinkaan aina saa sitä hyvää hoitoa tai niitä palveluja jotka heille kuuluisivat.
Lakeja meillä kyllä säädetään ja uusitaan mutta joskus tuntuu siltä että niiten ihmisten joita ne koskevat,palvelut saattavat vain heikentyä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Muistaakseni tänään on pikkuparlamentissa info- ja keskustelutilaisuus uudesta vammaispalvelulaista.

Katsoin lävitse sen paketin, se ainakin korjaa suurimmalta osin johtuen YK:n vammaissopimuksesta. Subjektiiviset oikeudet ovat vielä pulmallisia. Saamme varmaan pian lisäinfoa siitä tilaisuudessa olleiden edustajien raportteja.

Invalidivähennyksen poisto vaikuttaa siinä määrin, että minun on varmistettava verotoimistolla, ettei invalidivähennys ole sisällytetty verotettavaan palkkatuloon tai tulee mätkyjä.

Alkuperäinen säästö oli 61 M. mutta se pienennettiin, jotta jäisi rahaa siihen rahoituksen kokoon.

Outoa siinä on, että maakuntien määrärahoilla ei ole merkitystä erilaisten palveluiden, apuvälineiden saantiin vaan ne ovat riippumattomia? En näe siinä, että on kustannussäästöissä on laskettu muutostöiden asennushintojen enimmäishintaa, ettei ne vaan ole liian kalliita. Apuvälineitä haettaessa pyritään kohtuulliseen markkinahinnan keskiarvoon.

Tammikuussa pitää sitten piipahtaa sosiaalitoimistossa kyselemässä, että jos haen tätä apuvälinettä, niin mikä on heidän kohtuullinen budjettihinta sille? Olen koittanut haeskella, mutta missään ei selviä, mikä on kohtuullinen markkinahinta eri apuvälineille.

Sen tiedän, että jotkut kunnat ovat lopettaneet tiettyjen apuvälineiden hankkimisen. YK:n vammaissopimuksen ollessa voimassa, ne eivät voi enää estää vaan joutuvat uudestaan käsittelemään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Pirjo, kirjoitat, että "Subjektiivisten oikeuksien oikeusturvaa laki kuitenkin heikentää. Invalidiliitto edellyttäisi, että subjektiivisista oikeuksista tulee jatkossakin olla oikeus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupakäytäntöä."

Invalidiliitto on oikeassa. Vaikkakin EIT:n 2018 päätös (5.4.2018 40160/12) jättää myös kovin paljon tulkinnan varaa, mitä EIT:een voi viedä - tai kannattaa viedä. Sekavaa on:

"Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin - Kotimaiset oikeussuojakeinot"

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/eurooppa/feit/2018...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset